Tyypin 2 diabetes on ehkäistävissä. Useat tutkimukset ovat osoittaneet, että tyypin 2 diabeteksen puhkeamista voidaan ehkäistä tai viivyttää kiinnittämällä huomiota elintapoihin. Ehkäisykeinoja ovat liikunta, terveellinen ruoka, hyvä uni, painonhallinta ja tupakoimattomuus.
Tyypin 2 diabetekseen liittyy usein metabolinen oireyhtymä (MBO), jolle on tyypillistä keskivartalolle kertynyt ylipaino. Tällöin rasva kertyy vatsaonteloon ja sisäelinten ympärille kuormittaen muun muassa maksaa.
Metabolisen oireyhtymän hoito on samanlaista kuin tyypin 2 diabeteksen ehkäisy ja hoito. Usein MBO:ta seuraa ajan mittaan tyypin 2 diabetes. MBO:n ja diabeteksen hoito on käytännössä verensokerin, veren rasva-arvojen, verenpaineen ja veren hyytymistekijöiden hoitoa. Lisäksi unihäiriöiden, kuten uniapnean hoito on tärkeää.
Korkea verensokeri aiheuttaa tavallisesti väsymystä, janoa, lisääntynyttä virtsaamistarvetta, laihtumista, jalkojen puutumista ja mielialan vaihtelua.
Tyypin 2 diabeteksen riskitekijät
Lisätietoa riskitekijöistä saat klikkaamalla kuvassa välkkyviä mustia infomerkkejä.Oletko jo tehnyt tyypin 2 diabeteksen riskitestin?
Tee se tästä. Mikäli riskipisteesi ovat koholla, löydät ratkaisuja tyypin 2 diabeteksen ehkäisyyn näiltä sivuilta.
Miksi diabetesta kannattaa ehkäistä ja hoitaa?
Tyypin 2 diabetes on vakava sairaus, joka voi olla pitkään oireeton. Varhainen tunnistaminen ja hoito on tärkeää, sillä oireetonkin diabetes on uhka terveydelle. Korkea verensokeri lisää riskiä sairastua suurten valtimoiden tauteihin kuten sydän- tai aivoinfarktiin. Liian korkea verensokeri lisää riskiä myös pienten valtimoiden vaurioitumiseen. Tällöin tuloksena saattaa olla retinopatia eli silmänpohjatauti, nefropatia eli munuaistauti tai neuropatia eli hermoston vaurio.
Sekä diabetesta että lisäsairauksia voidaan ennaltaehkäistä ja hoitaa elintavoilla. Verensokerin hoito pienentää erityisesti pienten suonten tautiriskiä, mutta varhain toteutettuna myös sydäntaudin riskiä. Varhaisella hoidolla voidaan tehokkaasti ehkäistä sepelvaltimotautia ja aivoinfarktin riskiä.
Tyypin 2 diabeteksen ehkäisyn keskeisiä keinoja
Tyypin 2 diabeteksen perinnöllisyys
Mieti omaa sukuasi. Tiedätkö, onko tai oliko jollain sukulaisellasi tyypin 2 diabetes? Minkälaisen sukupuun voisit tehdä perheestäsi ja sukusi sairauksista?
Tyypin 2 diabeteksen periytyvyyteen vaikuttaa useamman geenin yhteisvaikutus. Genomissamme (elimistön toimintaa ja rakentumista ohjaava koko perimä) voi siis olla enemmän tai vähemmän riskiä lisääviä geenejä. Geenistössämme voi olla myös diabetekselta suojaavia geenejä. Siksi esimerkiksi saman ruumiinrakenteen ja elämäntavan omaavat ihmiset eivät automaattisesti sairastu tyypin 2 diabetekseen. Ihmisten välillä on eroja. Elintavat vaikuttavat kuitenkin hyvin suuressa määrin mahdolliseen sairastumiseen. Ylläpitämällä terveellisiä elintapoja, kuten terveellistä syömistä, liikkumista ja nukkumista, voidaan sairastumisriskiin vaikuttaa merkittävästi. Geeniperimä on siis vain yksi sairastumisriskin tekijä.
Miten geeniperimäni vaikuttaa sairastumisriskiin?
Jos sinulla on korkea perinnöllinen riski sairastua tyypin 2 diabetekseen (suvussasi paljon sairastuneita), pystyt omilla elintavoillasi pienentämään sairastumisriskiä, sillä sairastumisriskiin vaikuttaa geeniperimän lisäksi muun muassa ylipaino ja vähäinen liikkuminen. Nämä ovat riskitekijöitä, joihin pystyt itse vaikuttamaan. Onkin tärkeää miettiä, minkälaisia muita riskitekijöitä sinulla on korkean perinnöllisen riskin lisäksi. Geeneihimme emme pysty vaikuttamaan, mutta muita riskitekijöitä pystymme vähentämään. Minkälaisiin asioihin sinun tulisi kiinnittää huomiota? Minkälaisia muutoksia voisit tehdä elintapoihisi? Muiden riskitekijöiden vähentäminen vaikuttaa voimakkaasti kokonaisriskiin. Se kannattaa!
Hyväkään geeniperimä ei suojaa mahdolliselta sairastumiselta, jos omat elintavat lisäävät sairastumisriskiä. Pidä siis hyvää huolta itsestäsi.
Mikä on PRS eli polygeeninen riskisumma?
Yksi tapa selvittää geeniperimän riskiä on laskea geenitestillä PRS eli polygeeninen riskiluku. PRS on henkilökohtainen luku, joka ilmaisee yksilöllisen geeniperimän riskin tiettyä sairautta tai ominaisuutta kohden. PRS-luku kertoo aina geeniperimän sairastumisriskin suhteutettuna väestön sairastumisriskiin. Kun genomistasi selvitetään riskiä sairastua tyypin 2 diabetekseen, tulos annetaan PRS-lukuna. Tulos ei ole diagnoosi, vaan riskiarvio.
Vuonna 2023 ei kyseinen testi ole vielä julkisen terveydenhuollon käytössä. Yksityiset terveyspalvelut ja yritykset sen sijaan saattavat tarjota geenitestejä. Nämä testit vaativat kuluttajalta perehtymistä. Kannattaakin olla tarkkana, mitä myytävissä palveluissa tarjotaan, mihin tietoja ja saatuja tuloksia tallennetaan, kenen käytössä ne ovat ja kuuluuko geenitestin ostamiseen neuvontapalveluita.
Tiesitkö?
- Jokaisella on perimässään oma ainutlaatuinen yhdistelmä erilaisia geenejä.
- Joissakin geeneissä on kohtia, jotka vaikuttavat tyypin 2 diabetesriskiin enemmän, jotkut taas vähemmän.
- Kun kaikki tyypin 2 diabetesriskiin vaikuttavat geenit lasketaan yhteen, saadaan tuloksena henkilökohtainen riskiluku eli polygeeninen riskisumma (PRS).
PRS-tuloksen tulkinta
- Jos lukusi on yli 0, sinulla on korkeampi riski sairastua tyypin 2 diabetekseen kuin väestöllä keskimäärin. Mieti, miten voisit muuttaa elintapojasi terveellisemmäksi. Tällä verkkoalustalla oleva tieto voi auttaa sinua kohti terveellisempiä elintapoja.
- Jos lukusi on 0, se kertoo, että sinulla samansuuruinen riski sairastua tyypin 2 diabetekseen kuin väestöllä keskimäärin. Tulos 0 ei siis tarkoita ettei geeniperimässäsi olisi riskiä ollenkaan. Onko sinulla jokin muu riskitekijä, johon voisit vaikuttaa muuttamalla elintapojasi?
- Jos lukusi on alle 0, sinulla on matalampi riski sairastua tyypin 2 diabetekseen kuin väestöllä keskimäärin. Hienoa! On kuitenkin hyvä huomioida muut riskitekijät. Hyvät geenisi eivät pysty suojelemaan sairastumisen riskiltä, jos elintapasi lisäävät tyypin 2 diabetesriskiä.
Painonhallinta
Painonhallinta ja tarvittaessa painonpudotus ovat tärkeä osa tyypin 2 diabeteksen ehkäisyä ja hoitoa. Kun etsimme pysyvää ja kokonaisvaltaista hyvinvointia tukevaa muutosta, olisi tavoitteiden syytä olla sopivan kokoisia, realistisia ja omaan elämään sopivia.
Jo maltillinen, eli 5–10 %:n suuruinen painon pudotus laskemalla energiansaantia ja lisäämällä energiankulutusta vähentää tehokkaasti vyötärönympärysrasvaa ja pienentää tyypin 2 diabeteksen riskiä selvästi.
Yksin ei painonhallinnan polulla tarvitse tarpoa. Painonpudotukseen on saatavilla sekä yksilö- että ryhmämuotoista ohjausta sekä kasvokkain että verkon välityksellä. Keskustele eri painonhallinnan tukimuodoista esimerkiksi hoitajan tai lääkärin kanssa.
Painonhallintamatkalle saat tietoa ja tukea tämän sivuston osioista Nukkuminen, Liikkuminen ja Syöminen.
Terveyden lukutaito
Terveyden lukutaidolla tarkoitetaan ihmisen kykyä löytää, ymmärtää, hyödyntää ja arvioida terveyteen liittyvää tietoa. Se kertoo esimerkiksi siitä, kuinka helppoa tai vaikeaa on
– käyttää eri lähteistä tulevaa tietoa omasta terveydestä huolehtimiseen
– löytää oikeanlaisia terveyspalveluja
– ymmärtää terveydenhuollon ammattilaisten antamia ohjeita
Terveyden lukutaidon pohja luodaan lapsena. Arvot, asenteet ja terveystottumukset lapsuuden perheessä näkyvät yleensä myös aikuisiän terveystottumuksissa. Nykyään terveyden lukutaito on yksi osa koulujen terveystiedon opetusta. Terveyden lukutaitoa opitaan myös koko aikuisiän ajan. Muun muassa muuttuva ympäristö, teknologian kehitys, tiedon suuri määrä ja pirstaleisuus sekä sähköiset terveyspalvelut haastavat ymmärrystämme ja taitojamme.
Oikean tiedon löytäminen ja erottaminen haitallisesta tiedosta on vaikeaa. Tiedon arviointia vaikeuttaa tiedon suuri määrä ja tiedon tuottajan taustojen selvittämisen vaikeus. Kuka tahansa voi toimia ”asiantuntijana” ja julkaista tietoa. Tutkimuksellista pohjaa ei tällaiselle tiedolle useinkaan ole.
Hyvä keino tutustua turvalliseen terveystietoon on etsiä virallisia ja luotettavia instituutioita ja yhdistyksiä. Näiden sivujen kautta kannattaa hakea luotettavaa terveystietoa (esimerkiksi Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Terveysportti, Terveyskylä, Diabetesliitto, Sydänliitto ja UKK-instituutti).
Terveyden lukutaitoon liittyy myös tiedon arviointi ja omakohtainen pohdinta. Tämä verkkosivusto antaa sinulle paljon tietoa, mutta myös paljon pohdittavaa. Voit miettiä alla olevien kysymysten avulla, minkälainen on sinun terveyden lukutaitosi.
Miten arvioisit terveyden lukutaitoasi?
- Mitä tietoa sinulla on terveydestä?
- Mistä saat ja hankit tietoa?
- Miten arvioit saamaasi tietoa?
- Millainen tieto herättää sinussa luottamuksen tunteen?
- Miten olet soveltanut saamaasi tietoa omaan elämääsi?
- Mitä terveyspalveluita käytät?
- Millä tavalla olet mukana terveydenhoitosi päätöksenteossa?
- Miten kerrot ja kuvailet terveyttäsi tai sairauksia hoitajan tai lääkärin vastaanotolla?
- Päätöksenteossa tarvitaan motivaatiota sekä luottamusta itseen muutoksen teossa ja sen ylläpitämisessä. Mihin asioihin tai tekemiseen sinulla on tällä hetkellä motivaatiota?
- Miten aiemmat muutoskokemuksesi vaikuttavat tämän hetkiseen elämääsi ja mahdollisiin elintapamuutoksiin?
Tutustu Diabetesliiton verkkokursseihin
Löydät Diabetesliiton sivustolta muun muassa nämä verkkokurssit: “Pakit tyypin 2 diabetekselle”, “Hyvän syömisen verkkokurssi”, “Tyyppi 2 tutuksi”, “Hyvää oloa odotukseen”, “Raskausdiabeteksen jälkeen” ja “Gestational diabetes”.